Porkkanat ovat suomalaisten kestosuosikkeja: monipuolisia ruuanlaitossa, edullisia, maukkaita ja terveellisiä. Ne sopivat erilaisiin ruokiin niin raakoina kuin kypsennettyinä. Valinnan vuoden vihanneksesta ovat tehneet Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry.
Kylvö: Heti kun maa on muokattavissa, kastele vako ennen kylvöä. Peitä kasvuharsolla niin itäminen nopeutuu, harso torjuu samalla tuhohyönteiset.
Kylvösyvyys: 1 cm
Taimiväli: 3–5 cm
Kasvupaikka: Multava hiekkamaa, aurinkoinen
Riviväli: 30–40 cm
Viljelijän näkökulmasta porkkana ei ole kuitenkaan helpoin kasvatettava. Maalajin suhteen se on melko vaativa, sillä savimaalla ja kivisillä alueilla porkkanat kasvavat vänkkyräisiksi ja jäävät lyhytkasvuisiksi. Multavat ja kosteutta pidättävät hietamaat ovat parhaita kasvupaikkoja. Vesitalouden on oltava kunnossa, sillä tasaisella kastelulla porkkanoista tulee tanakoita.
Riittävä kasvutiheys ja kasvuun lähdön varmistaminen ovat avainasemassa, jotta sadosta saadaan kasvatettua laadukasta. Lisäksi porkkananviljelijän on oltava tarkkana tuhohyönteisten kanssa. Erityisesti runsaat porkkanakemppiesiintymät aiheuttavat sadon menetystä. Porkkanan varastoinnissa on oltava huolellinen, jotta porkkanat säilyisivät mahdollisimman rapsakoina ja terveinä pitkälle kevääseen.
Porkkanan suosion taustalla on sen mieto, mutta hivenen makea maku. Makeus korostuu erityisesti keitetyissä porkkanoissa, mutta antaa tilaa myös muiden ruoka-aineiden aromeille. Monelle porkkanat ovat erityisen mieluisia mehevissä porkkanaraasteissa. Hampaita se vahvistaa, kun sitä puolestaan rouskuttaa sellaisenaan. Porkkanat lisäävät hyvän maun ohella ruokavalioon terveellisiä kuituja ja vitamiineja, joista tunnetuin on A-vitamiinin esiaste beetakaroteeni. Porkkanat ovat lisäksi vähäkalorisia sisältäen paljon kuituja. Lisäksi niissä on K-vitamiinia ja folaattia.
Elimistössä beetakaroteeni muuttuu luonnollisesti rasvaliukoiseksi A-vitamiiniksi, jolla on tärkeä rooli muun muassa silmien terveydelle, hermoston toiminnassa, ihon terveyden ja kasvun ylläpitäjänä sekä tulehdusten ehkäisijänä. Tämä vitamiini suojaa muun muassa ihon solukoita auringonvalolta ja muilta happiradikaaleilta.
Porkkanaa on helppo naposteltava sellaisenaan. Se on erinomainen valinta ostoskoriin, sillä ruokapöydässä se taipuu moneen muotoon ja makuun niin raakana kuin kypsänäkin. Porkkanan säilyvyys jääkaapissa on erinomaista, joten sitä on hyvä olla aina ”vararavintona”. Sitä paitsi, jos jääkaapin kätköistä löytyykin hieman itänyt porkkana, se on usein vielä täysin käytettävissä.
Mihin porkkanaa voi käyttää? Ensimmäisenä tulee mieleen porkkanalaatikko ja rosolli, joihin porkkana kuuluu perinteisesti. Mehukas porkkanaraaste, -kakku sekä lempeä porkkanakeitto ovat myös varmasti monelle tuttuja. Porkkana tuo kuitenkin mehevyyttä lähes kaikkiin ruokiin. Sen avulla voidaan keventää ruokavaliota ja korvata myös arvokkaampia raaka-aineita. Naposteluun sopivat sellaisenaan baby-porkkanat sekä kuivatut juureslastut.
Porkkana sopii makeaan marmeladiin yhtä hyvin kuin suolaisten pääruokien kaveriksi. Sen voi hyödyntää kokonaan juuresta naattiin saakka, sillä naatista saa valmistettua erinomaista naattipestoa. Lisäksi porkkanaa voi käyttää niin kalan kuin lihankin makuparina kastikkeissa ja uuniruoissa. Pääruoan lisukkeena maistuvat raikkaat vokkivihannekset, joissa on porkkanasuikaleita ja muita kausivihanneksia. Kesäporkkanat sopivat myös grillattaviksi, jolloin ne sipaistaan öljyllä ja hunajalla sekä ryyditetään erilaisin yrttimaustein.
Aamupalana maistuvat porkkanasämpylät, mutta aivan yhtä hyvin porkkanaraaste sopii kaveriksi puurokattilaan, jolloin kaurapuurosta saa maukkaampaa ja värikkäämpää. Mausteeksi sopivat vaikka mantelilastut, kaneli ja siirappi.
Lähde: Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry
© 2020 Sundin Puutarha Oy
